Translate

30.4.2008

Windtalkers

.















Tietokoneeni tilttailee.
Sen eri koneiden osista kootut palaset eivät
taida enää kestää toisiaan. Se pitää
käynnistää moneen kertaan eikä se silti jaksa
olla kaatumatta. Se on rasittavaa...


Perjantaina tulee elokuva, jota Hanin kanssa
katsellessani itkin hänen vaatteensa märiksi.
Ja miusta tuntuu, että Hanikin pyyhki silmiään...
Joka kohtausta en edes nähnyt, kun piti
kääntää pää poispäin. Vaikka tämä on sotaleffa
siinä on silti loppuun asti kantava tarina.
Eikä elokuva tosiaankaan sovi lasten silmille.



.

29.4.2008

Viharakkaussuhde

.


.












Minulla on viharakkaussuhde.
Se toimii joskus loistavasti.
Joskus se ottaa päähän
ihan vietävästi!

Nimittäin tuorekelmun kanssa.
Että se on välillä konstikas!!!!
Tavallisesti yritän tässä kotona
delegoida jonkun muun hoitamaan
tuon ikävän homman, eli ruokien
tms, kelmuun käärimisen.
Ja peltipurkkien avaamisen.
-Toinen inhokkini.

Kun aikoinaan yritin opiskella
kokkialaa meillä oli opiskelupaikassa
sellai hieno leikkuripöytäpaikka
jättirullalle tuorekelmua.
Mutta mä sain sen kelmun siinäkin
sekaisin! Solmuun! Kurttuun!
Inhosin sitä.
Sekä laitetta että kelmua.

Ja yritäpäs veitsen kanssa sohien
ihan itseksesi virittää parvekkeelle
kelmua multapurkkien päälle...
Se ei leikkaudu! Se ei pysy!
Se menee kurttuun! Se ei tartu!
Aaargh!


Nimimerkki:
Yksi haava kädessä.

Elmu-kelmu meinasi lentää
parvekkeelta... =)




Kuva on vuoden vanha...

Aina uusi ihme

.














Tein muutaman päivän töitä ja siirsin vanhasta
blogistani, hieman sensuroituna ja vähän karsittuina
päivityksiäni tänne bloggeriin.
Hauskaa, mutta puuduttavan aikaavievää. =)

Kurkistelin blogiarkistostani,
että ollaan vuosi sitten Hanin kanssa
niin ikään heiluttu kameran kanssa.
Eli minä olen lainannut Hanin kameraa.
Kuvannut aukeavia puunsilmuja...

Ja kaksi vuotta sitten näkyy olevan
kevään merkkejä kirjattuna. Kuinkas muuten.
Jos vertaa noihin kahteen aiempaan vuoteen,
niin taitaa tänä keväänä kevät olla paljon edellä.

Eilen kylvin partsille multapurkkeihin elämänlankaa,
hajuhernettä ja sinipellavaa. Ja nyt vaan odottelen
Sisällä ne eivät mahdu kasvamaan. Täällä on niin ahdasta.
Itävät sitten tuolla ulkona, kun on tarpeeksi lämmintä.
Niinhän nuo tekevät luonnon oloissakin.
Saavat sitten kiipeillä pajukartioissa ja pelkissä
pajunoksissa ja naruissa ja valloittaa koko partsin
ja tehdä siitä pikku viherterassin.
Jos nyt onnistuvat edes itämään. =)

Uuden elämän alku ja syntymä osaa aina
ihmetyttää yhä uudelleen ja uudelleen.
Siinä on aina jotain tuttua ja kuitenkin ainutkertaista.

Ja syntymästä puheen ollen, miun esikoisellani
on tänään syntymäpäivä. =)
Häntä äsken tekstiviestein onnittelin.
Kakkua on rakkaalle esikoiselle ja muillekin
juhlijoille tarjolla vappuna, sitten kun
ovat vapaalla.





PS:
Hauska sattuma muuten, että tuo paritalo
joka kaksi vuotta sitten oli vuokrattavana,
ilmestyi eilen uudelleen vuokrattavaksi. =)




.



.

28.4.2008

Jotain sinistä...

.













Varjoisessa kuusikossa
ei ollut kettua
häntä kainalossa
vaan pari niin punervaa sinivuokkoa
että nimitimme niitä punavuokoiksi.
Siellä ne keimailivat auringolle
muiden sinivuokkojen seassa.




.

26.4.2008

Aurinkoa

.


.
















Vaikken kuljekaan Hakaniemen rantaan,
niin sielussa soi kevät:
"Sinä tarjosit vain salmiakkia, jne..."
Onpas kaunis lauantai.
Tätä ei saa tuhlata sisällä istumiseen...




.

25.4.2008

Suomalaisuudesta tuli mieleeni...

.
















Olisiko Finlandia-hymni parempi kansallislauluksemme.
Sitä ei sekoitettaisi minkään muun maan kansallislauluun.
Sen säveltäjä Jean Sibelius tuo edelleen maallemme
kunniaa. Olisi kunnianosoitus tuolle edesmenneelle
suurelle miehelle, jos hänen intohimoinen sävellyksensä
edustaisi maatamme, MUTTA ehkä se pitäisi esittää
NÄILLÄ SANOILLA.

Ja ajatelkaa naiset, miten tuo mies onkaan rakastanut
Aino-vaimoaan, kun on antanut hänen nimensä
talolleenkin. Ainola oli rakas paikka säveltäjälle,
joka aikanaan jopa haudattiin Ainolan syliin.
Sen puutarhaan.









.
.

Romanttinen hölmö

.








Naiset ovat joskus hupsuja. ;D


.

Onnea!

Kaikille Markku-nimisille!

Onkohan se ainoa nimi,
jolle on perustettu ihan oma
yhdistys: Markkuliitto. =)



.

24.4.2008

Korvatillikoita

.















Kesken kiireen on hyvää stressiterapiaa
sotkea taikinaa ja leipoa perheelle jotain.
Vaikka korvapuusteja.
Niitä lempeämpiä kuin luunappi-tillikat.
Ovesta saapuu sisälle iloisia ihmisiä,
kun heille jakaa tällaisia tillikoita.
Ja vaikka kaneli ja hieno sokeri
sattuisivat olemaan loppu,
niiden sijaan voi käyttää vaikkapa
kaakaotomusokeria. Nämä ovat siis
oikeastaan suklaapuusteja. =)






.

Mitä merkinnee

.




















Näin toissa yönä
unta intiaaneista
Päivällä katselin taivaalle

Kuin joku
metsän takaa
olisi
lähettänyt
savumerkkejä

Yrittäiskö huutaa kaiulle
-Mitä asiaa?
-Asiaa...
-asiaa...


(UR)



.

23.4.2008

Puun takana

.
















Puun takana, piilossa
voi salaa maailmaa tiirailla
Puun kosketus antaa voimia
Ajatuksille harmoniaa















Muttei puun takana kauaa
näkymättömissä olla saa
On pakko maailmaan palata
Lähtiessä hieman puuta halata


(UR)








.

22.4.2008

Noin miekin tekisin jos uskaltaisin

Laitoin tämän pätkän jo yhteen kommenttiin, mutta
palasin itse videota katselemaan.. =)



Kun se näyttää niin hauskalta!
Paluulta lapsuuteen!
Tai umpirakastuneelta!!! =)
Varmaan
-tosiaan-
oikeasti poliisi saapuisi paikalle,
jos noin tekisi sateella... =)



.

Jäät lähtivät!

.















Kopisevien korkojen sijaan otinkin lenkkarit ja
hain polkupyörän varastostaan suunnistaen
kohti keskustaa. Kun nostin silmäni ylös
polkimilta olin ajaa innoissani suoraan järveen.
Isomman järven lahdelmakin oli sulanut!
Ei ollut vielä eilen.
Nyt se on taas vapaa soljumaan.
Ei muuta kun kamera repusta ja kuvaamaan,
ja vasta sitten asioille keskustaan.


Lokki-ja tiiraparvet huutelivat ihan innoissaan.
Sibeliustalon lähettyvillä, aallonmurtajalla, lokkeja
oli taas ihan pelottavan paljon. Kuinkahan siinä
lähellä asuvat ihmispoloiset saavat edes nukuttua?
Meteli on korviahuumaava. Tunnelma on just kuin
Alfred Hitchcockin elokuvassa Linnut.
Aallonmurtajalla asustaa kuulemma Sisä-Suomen
suurin naurulokkiyhdyskunta.
Isokoskelopariskunta oli sukeltelemassa rannassa,
mutta ei niitä tuollaisella pokkarilla kuvata, joka
miulla oli mukana...


Tuota kuvaa klikkaamalla näkee, että ihan
vasemmalla, kalliopohjukassa on vielä ohut
jääpeite jonka aallot toivat rantaan.
Mutta paria tuntia myöhemmin palatessani takaisin,
kuului lahdelmasta jännä helisevä ääni, kun jää oli
hajonnut ja helisi hiljaa pieninä paloina aaltojen
myötä vasten kallioita.




.

Siivet kantapäihin

.










Tänään kengät tulevat kopisemaan
jälleen mukulakiveyksillä.
Kunpa en nyrjäyttäisi nilkkojani.
Eikä kukaan muukaan niin tekisi! =)

Tälle päivälle toivon jokaiselle
siivet kantapäihin, tai selkään.
Muutamalla tiedän
sellaiset niissä konkreettisesti
tai tatuoituna jo olevankin.
Kannatelkoot ne askeleitanne.





PS:
Muutamaa viikkoa myöhemmin
nuo korkokengät hajosivat.
Kopsuttelinko liikaa?
Ovat nyt suutarille menossa.
Tää tahtoo taas uudet siivet...



.

Se laulaen menee mikä viheltäen tulee

.


.














Mies pokaa naisen vislaamalla sille : D
Ne ihastuu ja tykästyy ja alkaa seurustelemaan.
Vihellys toi tytön miehen elämään.
Ollaan yhdessä ja suunnitellaan
kihloja.


Sitten ne riitelee
ja mies rupeaa laulamaan naiselle sovinnonmerkiksi
Nainen inhoaa miehen ääntä ja lähtee pois.


Mies saa kirjoittaa sata ja yksi rakkaustekstiviestiä,
ennen kuin nainen lupaa tavata miehen torikahvilassa
seuraavana päivänä.


Mies ja nainen tapaavat pulujen keskellä torikahvilassa.
-Rakas. Lupaa yksi asia.
-No?
-Älä laula enää.
-Okei. En laula! Oli niin sua ikävä!
-Niin mullakin sua!


Ja he palaavat yhteen ja suukottelevat
ja kanssakulkijoiden ällötykseksi
jopa pussailevat keskellä kauppatoria.










Löytyi tietokoneeltani.
Kirjoitti Nunnukka-tyttäreni,
joskus muutama vuosi sitten,
muttei suostunut laittamaan
tätä omaan blogiinsa. =D








.

20.4.2008

Sininen puisto

.















Puisto houkutteli eilen luokseen minua ja Hania,
ihastumaan kukkien sineen.
















Sinisyys häikäisi ja loisti.
Taivaskin oli sininen sinä päivänä.















Sinililjat kilpailivat sinisyydestä toistensa kanssa.
















Tervaleppä nuokkui kevyesti jäässä olevan
järven rannalla.
Tänään tuo järvi olikin jo aivan sulana.
















Lepän oksalta etsi västäräkki lounasta.
Liekö jo liikkeellä lentäviä hyönteisiä?














Ja sinivuokot, nuo lapsuuden tutut kevätkukat,
toivat kevätmielen sydämeen.









.

Lettujen aika

.















Viikonloppuna hemmottelin rakkaitani lettusilla,
mansikkahillosydämellä ja kermavaahtohippusella.

Rakkailla lapsillahan on aina monta nimeä.
Letutkin voivat olla lettuja, plättyjä, lättyjä,
räiskäleitä, lettusia, ohukaisia...
Millä nimellä niitä kukin haluaakaan nimittää.
Kaikilla nimillä ne ovat yhtä hyviä. =)





.

18.4.2008

Kyselyjä ja vastauksia

.













Viikonlopun kevennykseksi Tarjuska
haastoi mukaan kepeään kyselyyn:


1.) Paljonko kello on ?
-14.32

3.) Minkä väriset pitkäthousut/hame tmv. sinulla juuri nyt on ?
-Mustat pitkikset.

4.) Mitä musiikkia kuuntelet ?
-Josh Groban laulaa, "When you say you love me... " =)

5.) Mitä teit eilen illalla ?
-Rupattelin Hanin kanssa kun hän käväisi, istuin hetken polvellaan, tein sitten riisipuuroa iltapalaksi nuorisolle, katsoin telkkua, menin nukkumaan...

6.) Mitä olet viimeksi syönyt ?
-Bulgarianjogurttia ja banskun (tän päivän lounaani)

7.) Millainen ilma on juuri nyt ?
-Aurinko paistelee, mutta tuulee kylmästi

8.) Kenen kanssa olet viimeksi puhunut puhelimessa ?
-Mamin. Äsken. =)

9.) Mihin kiinnität huomiota vastakkaisessa sukupuolessa ?
-Hampaisiin. Hymyyn. Silmiin. Tuoksuun. =)

10.) Pidätkö tämän viestin lähettäjästä ?
-Oikein kovastipaljon!!!! =)

11.) Kuinka voit tänään ?
-Hyvin... Juur lääkärin puheilla kävin...

12.) Mikä on lempijuomasi ?
-Vesi se on parhainta

13.) Suosikkisi alkoholipitoisista juomista/drinkeistä ?
-Siideri.

14.) Lempiurheilusi ?
-Uiminen

15.) Hiustenvärisi ?
-Ruskea, jossa punapigmenttiä

16.) Silmiesi väri ?
-Kukertavankirjavat

17.) Auringon nousu vai lasku?
-Molemmat...

18.) Sisarukset ja heidän ikänsä ?
-Yksi vanhempi sisko, Pikkusisko ja pikkuveli

19.) Lempikuukautesi ?
-Olisiko toukokuu? Kesä tekee hissukseen tuloaan...

20.) Lempiruokasi ?
-Paistetut ahvenet ja uudet potut...

21.) Viimeisin näkemäsi elokuva ?
-Jokin dvd...

22.) Lempiviikonpäiväsi ?
-Lauantai

23.) Lempiharrastus, siis joku muu kuin urheilu?
-Valokuvaus

24.) Oletko liian ujo pyytääksesi jotakuta ulos ?
-Olen... =))))

25.) Lempimusiikkisi ?
-Melodiset kipaleet, balladit

26.) Kesä vai talvi ?
-Kesä. Ikuisesti. Kiitos.

27.) Halauksia vai pusuja ?
-Hali =))) Pusuja vain tietyltä... ;D

28.) Suhde vai yhden yön juttu ?
-Suhde voittaa ehdottomasti.

29.) Suklaa vai vanilja ?
-Suklaata, kiitos! =D

30.) Haluatko, että ystäväsi vastaavat ?
Tähän saavat vastata mielellään kaikki! =)
-Vaikka kommenttilootaan jos ei ole blogia. =)

31.) No kenet arvioit varmimmaksi vastaajaksi ?
-Sannaliini...=)))

32.) Kenen et usko vastaavan ?
-Joku joka ei pidä hassutteluhaasteista...

33.) Millaista kirjallisuutta luet ?
-Kaikkea mahdollista. Tällä hetkellä luen huovutuskirjaa. =)

34.) Millainen hiirimattosi on ?
-Punainen, pisarakuvioinen

35.) Lempiseurapelisi ?
-Alphabet

36.) Pystytkö koskettaan nenänpäätäsi kielelläsi ?
-Pystyykö kukaan? Miulla ainakin on liian lyhyt kieli. =)

37.) Oletko romanttinen ?
-Olen... Liiankin...

38). Oletko ollut vakavassa onnettomuudessa ?
-En vakavassa...

39.) Lastenkaruselli vai benjihyppy ?
-Miun uskomattomalla tuurillani benjinaru katkeaisi... =P
Täytynee siis tyytyä karuselliin.



.

Sydän yhä itkee

.






Se kaikki palasi taas takaisin.
Mediamylläkkä käänsi sen esiin.
Kunpa se ei koskaan toistuisi.
Kaikki voisivat uskoa niin
päiviin tuleviin...


Voimia kaikille sureville.
Suru on...


.

17.4.2008

Vanha nahkatuoli

.
















Niin tuttu
Uurteiseksi kulunut
Pehmeäksi istuttu
Parkkiintunut

Vanhaa nahkaa
silittää hellävaroin
Herkin sormin
Se tunne
luo turvaa

Sen kulumat
eivät haittaa
Se vanha
käärii syliinsä
hellemmin
kuin uusi
Koskaan


-Una Reinman-





Mukana Runotorstaissa
sekä Valokuvatorstaissa.

Hämäävää

.














Olen saanut viestejä että valokuvani on esillä
Fazerin Sininen Hetki -näyttelyssä. Kiva! =)
Ja kiitos ystävällisille ilmoittajille!

Olemme kisassa luovuttaneet kaikki oikeudet
kuviin Fazerille. Tietty suklaanystävänä odotin
-ihan salaa-,
jotain ihanaa tummaa Äffän sinistä palkinnoksi,
mutta näyttelyyn pääsykin on ihan ok.
Minua vaan vaivaa, jotta mikä kuvistani siellä
on, sillä itselläni ei ole harmainta aavistusta
kuvavalinnasta.

Kuvat ovat vielä Tampereen Koskikeskuksessa
huomiseen asti ja menevät seuraavaksi Turun Hansaan.
Tuo oli yksi kisakuvistani.
Otettu melkein vuosi sitten...



.

16.4.2008

Vokaalimuminaa

.














Tästä päivästä
meni puolitoista tuntia hammaslääkärin tuolissa.
Ensiksi ihmettelin, kuinka hoitaja saattoi muistaa
helmikuisesta käynnistäni, että olin samana päivänä
menossa yhteen työhaastatteluun. Kysyi, sainko sen
työpaikan. No en saanut. Harmittelivat, ja puheemme
kääntyi nuorisoon, joilla myös on vaikeaa saada töitä,
edes kesätyöpaikkoja.
Hammaslekuri kertoi että hänkin aikanaan haki jopa
ikkunoidenpesijäksi, muttei päässyt. Ja mun päässäni
alkoi soida Miljoonasateen 506 ikkunaa, ja se soi
ja soi koko ajan. En sentäs hyräillyt. ;D

Alkuun puudutus ja sitten suuhun kuminen suojus
juurihoidettavan hampaan ympärille ja puoliksi naamalle.
Hammaslääkärini juttelloo aina lupsakkaasti koko ajan
hoitajan kanssa niitä näitä ja välillä kyselee potilaalta
mielipidettä johonkin asiaan. Vastaa siinä sitten kun ne
kaikki härvelit ovat suussa. Ihmeen hyvin lääkäri
kuitenkin ymmärtää, mitä potilas yrittää sanoa.
Hammaslääkärit ovat kouliintuneet kuuntelemaan
potilaan mupellusta, josta edes itse potilaana ei saa
mitään tolkkua ja oikein suututtaa, kun se puhe on
ihan pelkkää vokaalimuminaa. =) Tietty pelkkä e-ee
on ei ja ooo, tarkoittaa myöntävää vastausta.

Joskus tahtoo ihan väkisin nukahtaa siihen tasaiseen
hyväntahtoiseen puheeseen. Tuntee olevansa
turvallisissa käsissä. Radio soi taustalla. Mihin seinään
se risti vedetään, kun hammaslääkärikammoinen
hallatar yrittää nukahtaa lääkärintuoliin!? =)
Ehkä syy oli hyvä puudutus. =)))))

Joskus ei edes huomaa, milloin jokin sananen olikin
tarkoitettu potilaalle. Joskus taasen meinaa
puuttua puheeseen ihan spontaanisti,
unohtaen, ettei se puhe niin vaan onnistu.
Esmes tänään, kun hampilekuri jutteli, jotta
"ulkomaalaisilta Suomessa työskenteleviltä puuttuu
usein tämä isi-muoto puheestaan. Antaisitko,
voisitko, ojentaisitko ja niin edelleen..."
Johon mie meinasin leikkauskaavun alta huudahtaa:
-Konditionaali!
Mutta en sitten huudellutkaan. =)
Lauloin vaan mielessäni hiljaa 506:tta ikkunaa..




.

16.4.2008

.


















Rannat sulavat vauhdilla.




.

15.4.2008

Pusuboxi

.

Niin, nyt mekin saimme sen.
Digiboxin ihmeellisen.
Mutta TV-kuva näkyy katkonaisena
kuin Chaplinin mustavalkoelokuva.
Ja boxista kuuluu vallan ihmeellisiä ääniä.
Se naksuttelee kuin olohuoneessa olisi orava! ;D
Toisinaan se mussahtelee
ja kluksahtelee,
kuin joku pussailisi lähellä
TOSI äänekkäästi. =D
Väkisinkin sille tulee vastailtua
samanlaisilla pusuäänillä tai
oravan naksahduksilla. =P

-Smak-
-Kiltti laatikko!
Nyt mää nään taas kaunarit,
emmentaalit ja lostit.
Ja iso halipusu myös Miihkalille
joka laatikon meille ostit! =D




.

Ei kovin ruusuista

.














Ei siinä ole mitään väärää
jos on vapaa
ja rakastaa.
Jos lähettää
rakkaakseen luulemalleen
viestejä.
Sanoja.
Kaikesta maan päällä.

Mutta kehen sitten
voimme enää luottaa
-jos jopa
rakkaaksemme
luulemamme-
kerää viestit
ja sanat taltehen
ja luovuttaa medialle.
Hyötymistarkoituksissa.
Ne intiimeimmätkin...


-U.R.-
.

Ruukullinen maata

.

















Tahdoin edes himpun verran maata lähettyvilleni.
Edes pienen ruukullisen.
Tai oikeastaan kolme ruukullista.
Niihin multaruukkuihin upotin kaksi outoa siementä
matkamuistokivien rasiasta. Ja timjamia. Ja keltaisen
paprikan siemenen. Ja punaisen paprikan siemenen.
Ja chilin siemeniä. Ja itämään lähteneitä valkosipuleita.
Ja yhden keltasipulin.
Sipulien varsista saa mukavaa tuoretta vihreää
sipulinmakua vaikkapa köyhän munakkaaseen. =)
Ja voin leikkiä, että minulla on minipuutarha.
-Jonka tiskipöydällä olemassa oloa
tosin muu perhe hiukan ihmettelee...




.

14.4.2008

Pieni piriste

.




















Laitetaan nyt jotain kaunista esille
ettei mieli mene ihan murheiseksi.
Miihkalin kuva kaktuksestamme, joka
sitten osoittautui aniliininpunaiseksi.



.

Harmaata

.













Sataa lunta
sataa vettä
sataa pieniä rakeita,
jotka sulattavat lumikasoja.

Nunnukan ihana ystävätär
kävi viikonloppukylässä ja
toi miulle tummaa gluteenitonta leipää
ja kaurakeksejä tuliaiseksi sekä
muille ihan sallittua ruisleipää
ja muitakin herkkuja.
Olin niin otettu tuon
neitokaisen meille tuomista tuliaisista...
Voi sitä lasta! =) Tosi huomaavaista!

Oli muuten eka kerta kun edes
maistoin sitä leipää. En ole raaskinut
ostaa. Mie olen elänyt riisikakuilla
ja ne alkavat hiukan jo tökkimään,
reilun vuoden niitä pupellettuani.

Kahviloissa yms pilataan mikroaalto-
uunissa ne gluteenittomat, mätkäisemällä
ne paistumaan tehokuumennukselle ja
tuodaan sitten pöytään se kuuma,
kivikova kuiva käntty josta pyydetään
-viis euroo, kiitos.
=)

Ja edelleen sataa...
Ja on harmaata
ja aamuherätys tuli naapureiden taholta
jo viiden aikaan, liian varhain...

Taidan mennä takaisin nukkumaan.
Leikisti en oo tänään herännytkään.
Enkä kirjoittanut mitään. =)



.

13.4.2008

Koti-ikävää

.



















Eilen käväisimme tuolla.
Ihailin siellä mainoksia ja kuvia.
Kävelin tiiviisti Hanin vieressä. Katselin ja kuuntelin
messumainoksia, talopaketteja, kotihaaveita...
Ja nyt olen istunut ja miettinyt vakavia.
Maannut käsi poskella ja haaveillut kaihoisana.
Loikonut kyljelläni ja muistellut murheisena.
Ja nenän alla on ollut mainoksia taloista.
Kodeista.
Hirsisistä ja kivisistä.
Se satuttaa välillä
niin, ettei saa henkeä
kun miettii Kotia.

Nuorisonikaan ei saa henkeä.
Miihkali opettelee käyttämään kortisonisuihketta
pdf-testiään varten.
Viikonloppukylässä käyvä Jake pitää omaa astma-
lääkettään tiskipöydän kulmalla. Siitä sen aamuin
illoin muistaa.
Nunnukkakin on saanut vihdoin oman astmapiippunsa.


Ja tämä kaikki heille tuli sen edellisen "kodin"
myötä. Sieluun sattuu, kaikkien heidän,
mun rakkaitteni puolesta.

Mielessä soi taas
"Kotiani etsin vaan..."


Ja sitten soi Aki Sirkesalon
Koti-ikävä-kipale:

"Mihin ikinä meen
se tarttuu takinliepeeseen.
En pysty pakenemaan,
melankoliaa... "





Edit myöhemmin:

Minullakin on nyt oma astmalääkitykseni.
Omaa altistusta ei tullut ensin edes mieleen tarkistaa.
Olin vain huolissani lapsistani.


Miihkalilla todettiin homealtistus ja kiellettiin ikinä menemästä
homeisiin tiloihin. Muuten altistus muuttuu astmaksi.
Meillä muilla se on astmaa.

Kiitos tuon hometalon, olemme kaikki homeen uhreja. =(

.

10.4.2008

Harjulla sataa

.




















Sää on painostava
hiljainen ja harmaa
Sataa solkenaan
Jos olen aivan hiljaa
voin kuulla
harjun humisevan
Kuin Heathcliffin
ja Catherinen
itkuisesti kuiskivan
Kutsuvan toisiaan
Yhä uudestaan
ja uudestaan




-Una Reinman-





Inspiraationa: Emily Brontë - Humiseva harju

9.4.2008

Tanssihaaveita

.


















Tässä päivänä eräänä
törmäsin yhdessä paikassa
keskusteluun tansseista
Ja aloin haaveilla

Kuinka kauan siitä onkaan
kun sain viimeksi tanssia
Mahtaisinko enää osata
edes liidellä valssia
Täytynee ihan salaa
tanssia kotona piilossa
Ettei kessään herätä
naurunpyrskähdyksiä




-U.R.-








*kessään = kenessäkään, jossakussa

.

Blogging with Purpose

.









Ihana Inkabella sekä
Risulintu huomioivat
uudella kunniamaininnalla,
ja yllätti iloisesti. Kiitos. =)


Säännöt:
1.You have to nominate 5 blogs,
which havent has awards before.
2.Each of the blogs must have a purpose!
3.The nominated blogs must make a link back to this page!
4.The logo from the award must be put on their blog
and it must link back to this blog.

Suomennettuna:
1. Jaa tämä tunnustus 5.lle blogille, joilla sitä ei vielä ole.
2. Jokaisella blogilla tulee olla jokin tarkoitus.
3. Tunnustuksen saaneiden blogien tulee linkittää
takaisin tälle sivulle.
4. Tunnustuksen logon täytyy näkyä blogissa
ja logosta on oltava linkki takaisin tähän blogiin.



Lähetän maininnan kaikille tutuille, koska kaikella on tarkoituksensa.
Kaikilla blogeillakin on jokin tarkoitus.

Maininnan saavat siis kaikki tästä
sivulta kopioida halutessaan.
Olette kaikki sen ansainneet. =)




.

8.4.2008

Kuumelääkettä?

.















Ei ehkä lääkettä.
Lohtua kyllä.
Hunajateen ohella.



.

Jaksaisinko?

.















Mitä flunssaisena jaksaisi tehdä?
Pitäisikö leipoa?
Sekin olisi mahdollista.
Jos jaksaisi...
Tekisi vaikka pari peltiä piparia.
Odottamaan peltipurkkiin Miihkalin lakkiaisia...
Tuollaisia samanlaisia, kuin Mami teki jouluksi.



















Apuja kyllä löytyisi.
Yksi leivontakirja suorastaan huutaa
mikroaaltouunin vieressä:
Ota minut mukaasi ja ala töihin!
Mutta kuume painaa petiin.
Ajatuksetkin ovat kohmettuneet...
Kuume voittaa ohjekirjan.
Ei nyt.
Ei jaksa.
Moottori ei pelaa.
Joskus myöhemmin.
Odota leivontakirjanen.




.

7.4.2008

Flunssamörkö iski

.



















Flunssa mokoma
on mörkö painostava
Ei sen kainalossa jaksa
kuin nukkua
Lukea kirjoja
Vesisadetta kuunnella
Etsiä runojen lähdettä
Painella särkevää päätä
Ottaa särkylääkettä
Keittää kuumaa vettä
Ja hörppiä hunajateetä








-U.R.-

.

6.4.2008

Oodi punajuurelle

.













Ulkona on harmaata. Aurinko ei meinaa
päästä paistamaan pilvimassan läpi.
Sen kajon saattaa kyllä aistia lämpövalona
ikkunan takaa. Ulkona ei ole käyty.
Flunssaisia kun taas ollaan.

Napa ryskyy, kun se on saanut alleen
perunaa ja makkarakastiketta sekä
punajuuria, joita näin jo sieluni silmillä
kaupassa eilen aineksia ostaessamme
lautasannoksissamme.
Liekö aterian ulkonäkö perua jostain
kouluateriasta tai lapsuudenkodista?
Punajuuret ikään kuin kuuluvat pottujen
ja makkarakastin kanssa samalle lautaselle.

Punajuuria oli kaupassa tarjolla kuutioina,
suikaleina, lohkoina ja kokonaisina.
Me kuitenkin tartuimme viipalepurkkiin.
Se on se tutunomaisin punainen purkki.
Mmmmmmmm...
Joskus punajuuriin tulee himo.
Niinko uuniperunoihinkin. ;)
Jälkiruuaksi saisi tulla suklaahimo. =)

-Tulikin päiväunikaipuu. =)



PS: Illemmalla aurinko läpäisi
pilvimassan ja paistoi hetken lämpimästi.
Kiitos sille. =)

.

5.4.2008

Kukkaistytön synttäreillä

.



















Pikkusiskon luona oli levollisen kaunista. =)
Siskon värimaailma on samanoloinen kuin
omani ja samoin Maminkin värimaailma. =)
















Eilen ja tänään olin ensin Mamin luona
häsläämässä. Mami teki voileipäkakkuja,
mokkapaloja ja täytekakun siskolle.

Mamin Vink-vink:
Täytekakun kokoa voi kohottaa vaikkapa
kääretortulla. Palat paikoilleen ja päälle
kermavaahto-vaniljarahkaseosta. =)



















Karambola sopii boolien lisäksi myös
koristeeksi ainakin viileisiin ruokiin.
Lämpimiin ruokiinhan sitä ei suositella.
Tähän tähtikakkuun karambolan tähtiä
tuli koristeeksi yhtä monta, kuin
synttärisankarilla on nyt vuosia. =)

Ja niin kuin kuvasta näkyy, kakun kokoa
voi lisätä runsaiden koristeiden lisäksi
myös jälleen kääretortun viipaleilla,
jotka tekevät sen uhkeaksi. =)


















Tässä pienempi voileipäkakuista
juuri valmistuneena tekopaikassaan.
( Isommasta en saanut kunnon kuvaa. )
Tällä pienemmälläkin, lohivoileipäkakulla
oli kokoa noin 30x30 cm, ja suurempi oli
sitä puolet suurempi.

Valitettavasti itse en voinut valmiina
maistaa näistä herkuista mitään,
mutta voin todeta että tekovaiheessa
jo täytteet maistuivat herkullisille. =)























Loppupäivä meni rattoisasti siskon luona
rupatellessa ja mukavassa seurassa.
Kiitokset Pikkusiskolle ja hänen avokilleen
ja Mamille, Pikkuveljelle ja kaikille...
Oli taas mukava päivä.













.

2.4.2008

Kukkaistyttö

.
























Me nimitimme tuota latoa Lasipalatsiksi.
Se ei ollutkaan mikä tahansa lato.
Sen eteläseinä oli kokonaan lasia, josta nimikin
juontui. Lasiseinämän ansiosta siellä saattoi
keväisin idättää perunoita laatikoissaan.
Suuri kaksiosainen ovi aukeni pihalle ja
ladon, ei vaan Lasipalatsin takaseinä oli aivan
pellonreunassa. Viljanpuintiaikaan oli jännittävän
hauskaa olla sisällä ladossa, kun koko rakennus
kumisi puimurin mennessä rymisten ohi.

Lasipalatsi oli alun perin rakennettu maakellarin
päälle siksi, että siellä olisi helppoa listiä
vaikkapa porkkanoita, joita mummon ja papan aikana
oli pelloilla kasvatettu valtavia määriä. Samoin lanttuja,
kaaleja, perunoita ja papan herkkuja: nauriita.
Lasipalatsissa oli puisia pikkujakkaroita, joissa
talkooväki syksyisin sai istua ja rupatella sateelta
suojassa. Miehet kantoivat porkkanoita naatteineen
naisväelle listittäviksi, ja siirrettäviksi kourua
pitkin alas kellarin puulaatikoihin ja laareihin.
Ladon lattiaa olisi voinut ikuisuuksiin lakaista,
sillä vuosikymmenten peltomultaa irtosi aina
lisää lattiasta.

Pikkusisko rakasti kukkia jo aivan pikkutyttönä
ja kesäisin hänellä oli tuossa Lasipalatsissa
Pieni Kukkakauppa. Sinne kerättiin kukkia pitkin
pellonpientareita ja niittyjä koko kesän. Sisko piti
kukat vesiastioissa penkkien päällä. Vesi raahattiin
paikalle karjakeittiöstä. Kukkia oli peltipurkeissa,
vanhoissa emalikahvipannuissa ja -kattiloissa,
sinkkiämpäreissä sekä muovisissa leikkiämpäreissä
ja hento, vaaleakutrinen kukkamyyjätär hymyili
sievästi jokaiselle kukkien ostajalle.

Kaikki kylään tulijat raahattiin kädestä pitäen ostamaan
kukkia Kukkakaupasta. Kauppaleikkiä leikittiin aina
kun voitiin. Miun ja Veljen roolina taisi olla enempi
kukkienkerääjän hommat. Eri kukat tulivat tutuiksi.
Olimme Pikkusiskon kauppa-apulaisia, kunnes Mami
huusi syömään. Silloin ladonovet suljettiin ja laitettiin
pönkkä ovien eteen, ettei tuuli riepottelisi niitä auki.
Missä lienevät nuo ovet nyt?
Tuuli vienyt?









.

Väsäyspäivä

Ei väsyspäivä... =)












Eilen, ensin, yritin väsätä suurin odotuksin
pajunoksista pajupalloa.
Se ei kyllä oikein onnistunut...
-Siitä tuli littana soikhio, joka muistutti
räjähtänyttä rugby-palloa
. =)

Sitten väkersin pajukartion. Se seisoo kallellaan.
Odottaa, että jotain vihreää kietoutuu sen ympärille
parvekkeelle kasvamaan, ihan pian.
Silloin ei haittaa, vaikka kartio onkin vino.

Seuraavaksi näpersin rautalangasta, siskolle
synttärilahjaksi korua ja vähän muitakin koruja,
mutta sain vain sormenpäät helliksi. =)
Vaikka miulla on pihtejä aikas monta kappaletta
niin vaistomaisesti sitä yrittää omilla sormillaan
vääntää kaiken. Ja sehän kostautuu.
kipeillä sormenpäillä ei sitten voi edes kirjoitella.

Kaulakoruja tehdessä kannattaa ensin
tarkistaa, että koruun aikomasi lukko toimii...
Ennen kuin hienosti saat sen paikoilleen,
paremmin kuin koskaan ennen, ja joudut sitten
katkomaan korun harmissasi poikki...
-Ja jos korvakoruista on kadonnut toinen,
jäljelle jääneestä voi tehdä kaulakorun,
kuten kuvassa yritin yhdestä rakkaasta,
parittomasta korviksesta näperrellä.


PS:
Ja sormista tuli mieleeni, että jos kuulen enää
sanan -kanerva- jostain, niin kiljun.
Eikä se oo riemunkiljahdus. =)


PS2:
Vain parvekkeen siivous eilisistä väsäyksistä
onnistui joten... kuten... =)
.