19.1.2017

Kaupungilla tammikuussa







Jouluruusuja upeassa kukassaan 
Lahden K-raudassa. 

En ostanut vaikka huokailinkin. 
Kaikkea ei tarvitse aina omistaa. 
Riittää kun saa ihailla... 





Joulun jälkeen Lahtelaisissa tavarataloissa 
oli tungokseen asti mm näitä 
kettumaisia ovistoppareita. 
Olin vaan unohtanut kuvat 
puhelimeeni... 

Ihastuin kettuihin ikihyviksi. =) 
En kuitenkaan sellaistakaan ostanut. 
Näistäkin jäi kuva muistoksi. 
Ihailen sen oikean ketun 
tassunjälkiä 
aamuisin 
aina pihamaalla...  




Pop pop pop



Kun vain lausuu sanan popcorn, mieleen 
putkahtaa niiden ihana tuoksu! Kyllä, 
ovat herkkuani, tuoreet, kuumat poppikset 
joissa on sopiva suola. Nam. 
Paukkumaissi on sellainen edullinen 
arjen herkku. Voihan niitä toki tuunaillakin 
mutta minulle riittää perinteinen maku.

Päivän teemana on 
- arvasit oikein - 





Useinhan popparit mielletään 
yhteen leffan kanssa. Niinpä. Mekin
olimme viime sunnuntaina Hanin 
syntymäpäivien kunniaksi elokuvissa.   

Leffateatterissa tuoksui ihanasti poppareilta 
vaan mepä emme ostaneet niitä eikä muutakaan 
koska meillä oli pöytä varattuna Viikinki-
ravintola Haraldista leffan jälkeen. Ei saa 
pilata ruokahaluaan, tuumasi Hani. =) 

Kävimme katsomassa leffan Kaikenkattava 
kauneus eli Collateral beauty. Minä pidin 
siitä hirmusti (mutta Hani meinasi nukahtaa.) 

Will Smith oli loistava roolissaan, 
 kuten kaikki muutkin... En spoilaa enempää,   
mutta minulla ei ollut mukanani nenäliinoja
ja siksi kaulaliinani oli elokuvan lopuksi 
ihan märkä kyynelistä... 

Useinhan tunteisiimme vetoavan elokuvan 
tai kirjan kanssa käy niin että tarina osuu 
tai sivuaa  jotenkin omaa elämäämme, 
avaten väkisin omia 
vereslihalla olevia haavoja. 





18.1.2017

Nalle Puh ja sanakirjasanoja




Ihana A.A.Milnen kirjoittama  
Nalle Puh -90v, viettää tänään 
omaa teemapäiväänsä. 

Varsinainen Nalle Puhin syntymäpäivä on 
syksyllä, 14.10. 

Kuvassa Nalle Puh uuden ystävänsä Pingviinin kanssa. 
Uuden hahmon keksijä kirjailija Brian Sibley on lisännyt keltaisen hassun karhun ystäväksi linnun uusimmassa tarinassa, nähtyään alkuperäisen Puhin luojan, kirjailija Alan Alexander Milnen vanhan valokuvan jossa hän leikkii poikansa Christopherin kanssa pehmoleluilla joista yksi on selkeästi pingviini. Muita Christopherin pehmoleluja olivat tiikeri, possu, aasi, kenguru poikasineen ja jänis.
Christopher Milne oli Nalle Puh -kirjojen Risto Reipas -pojan esikuva ja hänen leluistaan kehittyi isänsä ansiosta nuo kaikki muut puolen hehtaarin metsän asukkaat. 

Nalle Puhista olen kirjoittanut muulloinkin... 
 
 


Tänään vietetään myös Sanakirjapäivää. 

Meillä on monta sanakirjaa kirjahyllyssä ja joitakin niistä 
käytetäänkin jopa joskus. Yleensä tulee kuitenkin käännyttyä
netin puoleen, sieltä kun löytää niin nopeasti vastauksen.
Lisäksi netti kulkee mukana puhelimessa josta tieto on
loogisesti nykyisin helpointa etsiä.




Onko kirjoitettu sana kansien välissä sitten
auttamattomasti historiaa?
Ei välttämättä. Ei kaikilla ole internettiä.
Painettu teksti ei ole historiaa, vaikka joskus
se voi olla vanhahtavaa,
koska kielikin muuttuu koko ajan.



17.1.2017

Unohda uudenvuodenlupauksesi



Vuodenvaihteesta onkin reilut kaksi viikkoa 
joten tänään teemapäivissä on vuorossa  

Mitäs minä sanoin? 
Ei kannata tehdä lainkaan 
mitään lupauksia. 


Vannomatta paras.


15.1.2017

Teemasunnuntai













Mansikkajäätelön päivä, 
Shakin päivä
Maailman uskontojen päivä
Wikipedian päivä... 
 
 
 
Tämä päivä on kaikkea tätä 
ja vielä enemmän 
ja lisäksi on Hanin syntymäpäivä. 

Onnea kaikille muillekin 
syntymäpäiviään viettäville, 
 nimipäiväsankareille, 
tai muuten vaan 
onnitteluja ansainneille. 

 


14.1.2017

Kotona puuhailua




Tänään olisi sitten jälleen  
Olen siitä outo nainen että 
rakastan siivoamista. 





Pyykinkuivatus ulkona on meillä 
totta aina, sillä minun on ihan 
pakko pitää pyykkitelinettä ulkona 
talvellakin ainakin jonkin aikaa ja 
siirtää se sitten vasta sisätiloihin 
kuivumaan että saisin niihin sen ihanan 
ulkona kuivuneen tuoksun. 

Sitä tuoksua ei saa kaikenmaailman 
vaatteita kuluttavilla kuivaajilla. 
Luonnollisuus on parasta. 


Siivous on siitäkin ihanaa puuhaa 
että siinä todellakin näkee kättensä jäljen. 
Siistissä tilassa olen onnellinen. 

On yksi homma mistä en pidä 
ja se on ikkunanpesu. 
Sen voisin antaa jollekin muulle... 


Karsastan pöpöjä, ja kärpäsiä. =) 







Sattuu olemaan myös
mutta jotkut lemmikit 
eivät siedä vaatteita. 
Peitto saattaa olla niille 
ainoa siedettävä vaate.

=)

13.1.2017

Kolmastoista päivä ja perjantai




Perjantai on 13. päivä tänä vuonna 
vain kaksi kertaa. Seuraavan kerran 
meillä on perjantai 13. vasta vuoden 
lopulla lokakuussa. 

Perjantai 13. päivä on yleisen taikauskoisen käsityksen mukaan epäonnen päivä. Uskomus on ilmeisesti lähtöisin kahdesta erillisestä taikauskoisesta käsityksestä: perjantai on huonon onnen päivä ja 13 huonon onnen luku. Jossain vaiheessa nämä kaksi näkemystä ovat sulautuneet yhteen. Sanonnan käyttö tunnetaan 1800-luvun lopulta alkaen. Yleiseksi uskomus on tullut vasta 1900-luvulla. 
-Wikipedia- 



 Koska 13. päivä mielletään 
epäonniseksi, tänään muistutetaan 
tapaturmista Tapaturmapäivällä







On myös perinteinen Nuutinpäivä
ja Joulurauhan loppumisen päivä

Nuutinpäivän perinteisiin kuuluu joulun pois vievä nuuttipukki, usein huonokäytöksinen hahmo, joka saapuu taloon nuutinpäivänä mm. juomaan siellä mahdollisesti vielä joululta jäljellä olevat viinat pois. -wikipedia-   
Jo viime maanantaina (9.1.) saattoi helposti 
havaita, miten liikennettä oli enemmän kuin 
vuodenvaihteen tienoilla kun ihmisten lomat 
loppuivat ja arki alkoi. 




On myös Kumiankkapäivä,
Voit jälleen valita
mieleisimmän aiheen päivällesi. 




12.1.2017

Koko päivä villasukissa





Tänään saa teemapäivienkin mukaan 
viettää koko päivän villasukissa
- Minä olisin varmaankin viettänyt 
muutenkin, ilman teemapäivä-
kehotustakin. 


Villikset ovat niin rakkaat 
ja rintamamiestalossa 
(rintsikassa) tärkeät, sekä 
tuiki tarpeelliset. 

 Ei saa koskaan remontoida 
niin umpioksi taloja 
ettei niissä ilma kierrä. 

Eikä talvella tarvitsekaan tareta 
sisätiloissa t-paidassa 
ja sortseissa, 
vaan sisälläkin kuuluu kulkea 
pitkähihaisissa ja -punttisissa.  


Olen katsellut ihmeissäni toisten 
somepäivityksiä joissa ulkona on kymmeniä 
asteita pakkasta. Ei, se ei ole se ihme, 
koska nyt on talvi, mutta se, kuinka  
samassa kuvassa näkyy sisälämpötila
joka on jopa yli +25 astetta on minusta 
hassua ja kummallista.
 

Kukin tyylillään. 
He eivät varmaankaan 
tarvitse villasukkia.  
Ehkä he tarvitsisivat vain
oman tuulivoimalan takapihalle. =) 



On muuten ihan hirmuinen myrskytuuli 
puhkunut koko tämän yön niin kuin 
edellisenkin. Miksi nykyään tuulee 
paljon enemmän kuin ennen? 
Nyt villaa tarvitaankin 
kerrospukeutumisen osana 
että tarkenisimme ulkona. 



Illalla voi jälleen saunoa 
ja myöhemmin lämmittää kaikki 
loput joululta jääneet hehkujuomat 
ja glögit joilla lämpenee 
myös sisäisesti. 







11.1.2017

Säät vaihtelevat






Etelä-Suomessa oli taas suojasää. Lumet, 
jotka saapuivat valoksemme, ovat 
meidänkin pihaltamme sulaneet vaihteeksi 
miltei kokonaan pois ja vesilammikot 
vaanivat vielä eilen jalankulkijoita. 

Teemapäivissä olisi tänään 11.1. 2017

En kuitenkaan suosittele tekemään niin täysin vieraalle 
immeiselle. Hän ei ehkä ymmärrä teemapäivien merkitystä. 
Ehkä teeman tuntijatkin voivat hieman hämmästyä 
jos kastelluksi pihalla tammikuussa joutuvat. 

Ehkä lätäköt eivät 
onneksi ole 
tänään edes sulina. 

Meillekin on luvattu ihan 
pientä pakkasta. 




Ehkä koetamme vaan kiltisti 
koota pihalle lumikökkäreistä 
ja tikuista lumiukkoja. 



Sään jälleen lauhtuessa 
teemme niitä oikeaoppisesti. 




Vai mikä oikeastaan on 
oikeaoppinen lumiukko? =) 




Tiedostamisen päivissä 
on tänään Maitopäivä
Maitoa on historiallisista ajoista lähtien säilötty hapattamalla maitohappobakteerien tai hiivojen aikaansaaman käymisen avulla piimäksi, viileiksi, jogurteiksi yms. Maitoa käytettiin ja säilöttiin jopa ennen vuotta 6500 eaa. -Wikipedia- 


Tänään on myös 
Salaisen ystävän päivä




Muut kuvat Pixabay,   
alimmat lumiukkokuvat täältä 

10.1.2017

Huonekasveja, omituisuuksia, säästämistä ja runoja





Tämä päivä sisältää monta teemaa joista voit valita 
mieleisen. Yksi on Huonekasvien arvostuspäivä.  
Huonekasvit puhdistavat ja parantavat sisäilmaa 
sen lisäksi että ovat kauniita katsella ja 
upeita sisustuselementtejä, niin kauan 
kuin saat ne elämään. 




Onko sinulla viherpeukaloa?  



Kuinka monta huonekasvia kotonasi on tällä hetkellä? 
Harrastatko keväisin kukkien ja kasvien kasvattamista? 
Sillä tavoin saa lisää kasvillisuutta sisätiloihin 
ja muutaman kuukauden päästä pihalle, 
parvekkeelle, mökille, kasvihuoneeseen jne.  

Siemeniä voi laittaa kasvamaan pestyihin muovisiin viinirypälerasioihin, jugurttipurkkeihin, maitopurkeista 
leikattuihin potteihin, kanamunarasioihin, 
sanomalehdestä tehtyihin potteihin jne. 
Sanomalehdestä tehdyissä on sellainen vika 
että ne alkavat maatua aika nopeasti, 
ja lötsähtävät veden voimasta, 
ja alkavat purkaa multaa alleen, eli laita 
ne jo heti johonkin alusastiaan jossa saavat 
olla liikuttamatta koko ajan. 



Tänään saat viettää lisäksi sellaista kuin  
Omituisten ihmisten päivää.  

Ehkä meistä jokainen on omalla tavallaan 
hieman omituinen? Nostetaan sille malja. 




 Pienennä energiakulujasi -päiväkin 
olisi tänään, tai oikeastaan vain sellaisen 
muistutus sillä niinhän pitäisi toimia joka päivä. 
 Oletko se sinä vai joku muu joka 
teillä sammuttelee valoja, koneita ja pelejä? 




Tänään saat ihan luvalla puhua töissäsi 
kuin Runeberg, tai kuin kuvan Pushkin, 
sillä on

En pidä yhtään vertauksesta 
jonka mukaan runot 
pulppuaisivat mukamas suonesta tai 
peräti suolesta... Huh huh. 


Sillä: 

Runot 
syntyvät 
sielussa







Kaikki sivun kuvat Pixabay

6.1.2017

Joulun leppoisat lopettajaiset






 Käpertymispäivän teemaan näillä pakkasasteilla 
sopii oma sohvannurkka, rakkaimmat villasukat, 
pehmoinen oloasu, torkkupeitto ja hyvä kirja, 
hedelmiä ja hedelmäsmoothieita. 


Jäikö joulusta yhtään makeisia?  
Toiko pukki lisää lukemista? 
Kaikkea tällaista voisit tänään etsiä 
lähellesi ja vain olla 
ja antaa ajan kulua.


Ei kannata odotella että saa flunssan, 
jonka turvin voi lökötellä. Tällaisia päiviä itse kukin 
tarvitsee ainakin kerran viikossa jolloin ne estävät 
sinua sairastamasta ja stressaantumasta.  


Lemmikkimme osaavat luontaisesti käpertymisen 
taidon ja muun maailman unohtamisen 
parhaiten. Ne tarttuvat aina heti tilaisuuteen 
ottaa hetki omaa aikaa, leväten tuon tuosta. 
Varmaan siksi ne eivät koskaan ole äkäisiä. 
Meidän ihmisten 
pitänee ottaa oppia niistä. 


♥•.¸¸.•♥•.¸¸.•♥•.¸¸.•♥•.¸¸.•♥ 






   Sanovat tänään olevan 
omenapuupäivän

Omenapuissa ei ole tärkeintä oksien 
oppien mukainen leikkaus eikä
huippuyksilöomenien paljous. 
Omenapuussa on tärkeintä itse puu, 
 aina rakas ja ihana 
on se sitten nuori tai jo ikivanha. 



♥•.¸¸.•♥•.¸¸.•♥•.¸¸.•♥•.¸¸.•♥ 

Ai niin, tänään on niinikään leppoisa loppiainen. 

Perinteisesti joulun oletetaan loppuvan loppiaiseen, 
viittaahan suomen kielessä sana loppiainenkin jouluajan loppumiseen. Suomalaisessa kansanperinteessä joulunajan on kuitenkin yleisesti katsottu jatkuvan Nuutin päivään saakka.
Loppiainen onkin saanut vähän huomiota osakseen, koska Nuutin päivä on 
vienyt siltä huomiota. Nuutin päivää vietetään 13. tammikuuta, 
jolloin jouluaatosta on kulunut 20 päivää.  
 -Wikipedia-



Meidän joulu on laitettu säilytyslaatikoihinsa ja
varastoitu, olihan se näytteillä marraskuun alusta asti
jolloin ilahdutin pimeyttämme valaisemalla ja 
hulluttelemalla kaikella jouluisella kotiamme. 
Vuodenvaihteen tienoilla tuli aika 
vihdoin laittaa purkkiin se esitys ja palata 
asteen verran askeettisempaan sisustukseen. 
 Sellaiseen normaalimpaan. 

Onhan talokin edelleen myytävänä
niin piti sitäkin asiaa taas ajatella. 

Ehkä silti jotakin jouluista jäi vielä nurkkia 
piristämään ja mieliä virkistämään. 
Esim valoja ja tuikkuja sinne tänne. 

Mitenkäs teillä? 
Loppuuko sinun joulusi loppiaiseen 
vaiko Nuutin päivään? 


♥•.¸¸.•♥•.¸¸.•♥•.¸¸.•♥•.¸¸.•♥ 


 Toisaalta, tänään piti käpertyä 
ja huilata. Ehtii sen joulun kerätä 
pois vaikka huomenna. 






Kuvat Pixabay




5.1.2017

Talvi saapui sittenkin





Jouluna maa oli paljas ja karu, 
kuin marraskuu olisi yhä routinut 
ja kääntänyt talikolla maata kuraiseksi. 

Nurmikko oli niin vehreänvihreä että 
mietimme jostain lentäneiden 
lehtien silppuamista ruohonleikkurilla. 
 Jätimme naureskellen ajatuksen 
kuitenkin pelkäksi vitsailuksi. 




Toissapäivänä viimein, aamusta alkaen, 
myös meille ilmaantui lumimyräkällä 
pyryttämällä oikea talvi. 

*´¨`*´¨`*

Lumi muunsi maailman 
aivan jouluiseksi.  

*´¨`*´¨`*
 
Pari viikkoa myöhässä tosin 
mutta eikö vanhat viisaasti 
aina lohduta tällaisissa tapauksissa 
jotta parempi myöhään... 

Valo ja ilokin palasi. 


Amaryllikseni elävät oman aikataulunsa 
mukaan, kukkien milloin tahtovat, 
vaikka heinä- ja syyskuussa, niin kuin  
muutamaan kertaan on tapahtunutkin. =)
Nämä valkoiset kukkivat paraikaa ahkerasti. 

Leikkaan amat aina leikoiksi 
koska ne kestävät maljakossa 
paljon kauemmin kuin sipulissaan, 
usko vaan. 



Takapihan muutaman puun muodostama suojamuuri 
tuulia vastaan muuttui hetkessä lumiseksi. 

Onneksi en laittanut ihan kaikkea 
joulua jo pois, vaan jätin esiin 
tämän oman tähtitaivaan. 




Hämärän tultua pikkutaloon tuli 
kaunis ja rauhaisa tunnelma.
Myöhemmin pilvet väistyivät 
ja oikeat tähdet valtasivat puolikuun 
kanssa taivaankantta. 
Pakkanen saapui eli talvi on todellista.

*´¨`*´¨`* 

Vaikka tämä pakkasallergikko 
ei talvesta niin välittäisikään 
niin kaunista aikaa tämä on 
se täytyy myöntää. 


PS: TUONNE laitoin näin 
jälkikäteen Pikkutalon joulua kuvina. 




Lintupäivä




Lintu jota armastan joka kesä sen saapuessa pihan linnustoon. 
Valitettavasti se ei talvehdi näillä leveys- ja pituusasteilla. 
Punarinta on suloinen ja peloton pikkuinen kesävieras. 

Toinen ihanuus josta pidän ihan hirmuisesti 
on rakas mustarastas. Nekään eivät pesi tässä lähellä 
toisin kuin Keravalla asuessa jossa niiden pesä oli 
takapihan kuusessa. Mutta läheltä senkin laulu kesäisin kuuluu.





Teemapäivissä vietetään tänään Lintupäivää.
Talvilintuja tulee seurattua ruokkiessa niitä tässä omassa pihassa. 
Eilenkin oli ruuhkaa lintulaudalla kun siellä hääräsi orava, laudan alla ontuva fasaaniuros ja niiden seurana ihana lörpöttelevä varpusparvemme, ihan kuin koululaiset opettajan kanssa. Minä niin rakastan niiden lörpötystä! Ne piileskelevät ruusupensaissa ja tulevat pikkuporukalla syömään. 
Tässä toissa päivänä otetussa kuvassa ei ole sitä valkomasuista oravaa ja eilen myöhästyin kameran kanssa, orava oli jo loikannut lintulaudan päältä pois. Mutta kuvittele se tuohon katolle keikkumaan... 





Vaikka tällä tavalla, niin kuin syyskuussa 
napatussa kuvassa... =) 




 Kyllä uudemmallakin lintulaudalla on vierailijoita, 
mutta vanha lauta on suositumpi sijainnistaan johtuen. 
Linnut tykkäävät lentää puunoksalle nakertelemaan auringonkukansiemeniään tai ruusupuskan suojaan 
syömään ja oleskelemaan.




Nyt se talvi sitten vihdoin tuli tällekin pihalle. 





Lumi on jo peittänyt kukat laaksosessa... 


Ylin kuva Pixabay

4.1.2017

Pikkutalon joulua kuvina





Jouluna kotona pitää tuoksua hyasintille...


Ja joululeivonnaisille, mausteille,
kanelille ja vaniljalle. 
Kuvassa uunissa paistettua juustokakkua. 
Glögijuustokakusta en älynnyt ottaa 
kuvaa! Dääm. 


Keskimmäisemme 3D-printterillä valmistamia 
lumihiutaleisia kuusenkoristeita. 
Aurinkokin löysi ne leikkiäkseen niillä hieman.


Lumihiutaleet sopivat mainiosti olohuoneen 
toiseen pieneen joulukuuseen. 



Tähtitaivas syntyi olohuoneen ikkunaan 
vanhasta valonauhasta. 


Tämä pullea piparipoika on jo tosi 
vanha joulukoriste... 



Joulukortit laitoin pyykkipoikien avulla 
naruun eteisen ja aulan välille.


Siellä roikkuivat kaikki suloiset kortit.



Käykö sinulle koskaan näin: 
 ollessasi kokkailemassa välipalaa 
päätätkin viedä pöytäliinan pyykkiin, 
takaisin tullessasi näet kamerasi joten hei, 
nythän voisitkin ottaa kuvan minikuusesta
ja kääks, unohdat että keittiö jäi tähän 
kuntoon ja niin kuva jää arkistoon 
muistuttamaan adhd-päivästäsi. =) 



Kaik tortut män. 



Jouluruusunen on kasvattanut uusia 
lehtiä. Pidän sitä viileällä ikkunalla 
jotta se kestäisi muutaman kuukauden 
sisätiloissa ja pääsisi ulos kasvamaan. 


Talon rakkaita tukipuita. 
Tuo nupikin on alkuperäinen. 
Kukaan ei ole muistanut ottaa sitä irti. 
Se piti alkujaan pinkopahvia väliseinässä 
joka tuossa kohtaa oli. Jääköön nupi 
siihen paikkaansa, johon joku sen 
yli 70 vuotta sitten naputti. 


Siskolta saapuneen lahjapaketin koristeena 
oli tällainen suloinen kranssi. 





Vaikka kaikki Muruset eivät olleet 
fyysisesti jouluna paikalla, 
ovat he mielessä. Aina. 



Pikkukuuset olen napannut 
pihasta sellaisista paikoista 
joissa ne eivät oikeastaan olisi 
voineet jatkaa kasvuaan. 

Juhlaan NIIN sopivan tyynyn sain lahjaksi.




Tämän suloisen ruusukynttilän sain myös
lahjaksi ja vannon, etten ikinä raaski 
polttaa sitä! 



Tuoli odottaa kirjaa ja lukijaa. 
Kun Hani käynnistää pleikkarin 
hän kääntää tuolin toiseen suuntaan 
kohti tv:ta ja siitä tulee pelituoli.


Joulunameja. 
Ihanat Muruset muistivat Hanin pitävän 
vihreistä kuulista, ja minun mm Da Capoista, 
joista ei nyt sitten tullut kuvia... 

Lainataan kuva Fazerin 
sivulta. Niitä on muutes 
enää varmaan tuon verran jäljellä 
suklaajemmakaapissa.
=D 



Peräkammarin pojat hyllyllään. 



Tähtiainesta. 






Eräänä jouluna blogiystäväni Allu lähetti 
minulle saksalaisen suklaakonvehtirasian jonka 
kannen säilytin askartelukaapissani. Nyt leikkasin 
siitä pakettikortit joululahjoihimme. 
Ei kannata heittää hyviä askartelutarvikkeita 
pois, kun ei yhtään tiedä koska niitä 
tulee tarvitsemaan. =) 





Ja hyasintit tuoksuvat... 


Jos ne tuoksuvat mielestäsi liikaa, 
siirrä ne kylpyhuoneen ilmanraikastimiksi. 
Toimii. =) 



Tässä yksi joululahjani, 
oikein toive-sellainen. 

Valkoinen Pinacolada-pullo oli vuosia lojunut 
baarikaapissa, sisällön muututtua omituisen 
makuiseksi, joten kaadoin loput tiskialtaaseen. 
Pullo oli mielestäni liian hieno heitettäväksi 
lasinkeräyspisteen lasimurskan joukkoon joten 
pesin sen ja kysyin Hanilta voisiko siitä tehdä 
vaikka lampunjalan? Mies otti tosissaan ideani, 
haki timanttiporanterän ja äkkiä pullon alaosassa 
oli siisti reikä johtoa varten. Johdon ja muut osat hän 
osti lähikaupastamme Tokmannilta ja Lahdessa käydessämme 
löysimme sopivan varjostimen lamppuun Clas Ohlsonilta. 

Voi, lamppu on ihana. 
Rakastan. 
Hania 
ja lamppua. 


Joulukorttinauha eteisestä katsottuna. 
Sohvatkin ovat taas jo ilman päällisiä, 
irtopäälliset ovat joskus vähän rasittavia. =) 



Eteisessä on taas villasukkakori vierailijoille 
jotta varpaitaan ei palelisi lattioillamme. 

Terassin kynttilälyhdyt ovat tuossa vain 
tilapäisesti. Ulkona tuuli niin kovin että siirsin 
lyhdyt varmuuden vuoksi turvaan yöksi. 



Siinä oli joitakin joulukuviamme. 
Nyt joulu on jo kerätty laatikoihin 
odottamaan ensi joulua.